Ymppäysohjeita

Ymppäys on tarpeen 

  • Aina happamilla pelloilla (pH < 5.8).
  • Aina vuohenherneen ja mailasen viljelyssä.
  • Uutismailla
  • Pitkän isäntäkasvin viljelytauon jälkeen.
  • Kun halutaan varmistaa hyvä sato. Ymppäys on halpa satovakuutus!

Typpiymppi on palkokasvien siementen käsittelyyn tarkoitettu typpibakteerivalmiste. Siementen käsittely eli ymppäys typpibakteereilla varmistaa nopean nystyröinnin, tehokkaan typensidonnan ja hyvän sadon. Typpiympin bakteerit ovat suomalaista peltomaista eristettyjä, tutkitusti tehokkaita typensitojia.


Biologinen typensidonta 

Eläimet ja kasvit eivät yksinään kykene käyttämään ilmakehän typpeä kasvuunsa ja elintoimintoihinsa. Ilmakehän typpikaasun (N2) käyttökyky on ainoastaan muutamilla bakteereilla, jotka kykenevät pelkistämään kaasumaisen typen valkuaisaineisiin sopivaan aminomuotoon. Palkokasvien typpibakteerit, nämä juurinystyröitä muodostavat Rhizobium-sukuun kuuluvat typensidontabakteerit, tunkeutuvat oman isäntäkasvinsa juurisolukkoon, jossa ne muodostavat typpeä sitovia nystyröitä. Suurin osa juurinystyröiden sitomasta typestä menee isäntäkasvin käyttöön, joka näin kasvaa typpilannoituksesta riippumatta.

Typensidonta vaatii runsaasti energiaa. Teollisessa prosessissa yhden väkilannoitetyppikilon valmistus vaatii 1.5 kg raskasta polttoöljyä. Biologisessa typensidonnassa sama energiamäärä saadaan auringosta kasvien fotosynteesin avulla.


Miten ympätään 

Elomestarin Typpiympillä käsitellään kylvettävät siemenet. Näin typpibakteerit ovat optimaalisessa paikassa valmiina nystyröimään kehittyvän juuren.
Ymppäys muistuttaa toimituksena siementen peittausta. Kemiallisiin peittausaineisiin verrattuna Typpiymppi on kuitenkin käyttäjälleen vaaraton, eikä ymppiaineelta tarvitse millään tavalla suojautua. Ymppibakteerit ovat eläviä olioita, joten ymppäys on syytä tehdä vasta juuri ennen kylvöä (aikaisintaan samana päivnä), jotta bakteerit eivät ehdi kuivua ja kuolla siementen pinnalla.

Elomestarin typpiympeissä tulee mukana tartunta-aine, joka varmistaa ympin pysymisen siementen pinnalla ja suojaa bakteereita kuivumiselta. Alla on esimerkin omaisesti 20 apilasiemenkilon ja 200 hernekilon ymppäysohjeet.


Apilan (20kg) ymppäys 

  1. Sekoita 1/4 bakteeriturpeesta (mustaa) ja tartunta-ainepussi (valkoista) kuivana niin, että tartunta-aine "häviää" turpeeseen.
  2. Lisää 4 dl kylmää vettä vähitellen, samalla voimakkaasti sekoittaen. Mikäli ympättävä siemenmäärä on huomattavasti alle 20 kg, on syytä pienentää tartunta-aine ja vesimääriä. Bakteeriturvetta voi käyttää reilumminkin.
  3. Kaada syntynyt musta lieju siementen sekaan ja sekoita käsin, kunnes kaikki siemenet ovat tahriutuneet liejulla. Siemenet ovat nyt tahmaisia. Sekoita pienissä erissä (max. 5 kg) ja isossa astiassa, jotta voit sekoittaa voimakkaasti. Puutteellisen sekoituksen vuoksi voi muodostua kokkareita, jotka on kyllä helppo hajoittaa käsien välissä hieromalla.
  4. Lisää loppu 3/4 mustasta bakteeriturpeesta siementen päälle kuivana suoraan pussista ja sekoita jälleen huolellisesti, kunnes kaikki siemenet ovat kuorruttuneet turpeella. Siemenet ovat jälleen irrallaan toisistaan ja helppo kylvää. Tätä kuivan bakteeriturpeen sekoitusta varten siemenet voi jo yhdistää suuremmiksi eriksi esimerkiksi isoon saaviin tai betonimyllyyn, joka onkin erinomainen apuväline ymppäyksessä.
  5. Lisää muut kylvöseoksen siemenet (heinät ym.). Jos ymppäät valmista nurmisiemenseosta, ympin määrä määräytyy kokonaissiemenmäärän mukaan, koska osa ympistä joutuu "hukkaan" muiden siementen pinnalle. On siksi suositeltavaa lisätä muut siemenet vasta ymppäyksen jälkeen. Pitkänomaiset nadan, nurmikan ja raiheinien siemenet voivat lisäksi kokkaroitua helposti.
  6. Kylvä mahdollisimman pian ymppäyksen jälkeen, viimeistään ymppäyspäivän kuluessa. Mikäli siemenet yhä tarttuvat toisiinsa ja kylvö tuntuu vaikealta (epätodennäköistä), odota hetki ja sekoita uudelleen.

Herneen ja virnan ymppäys 

100 kg:lle virnaa tai 200 kg:lle hernettä tai härkäpapua.
Ympättäviä siemeniä ei saa peitata, sillä peittausaineet nopeuttavat bakteerien kuolemista siemenen pinnalla.

  1. Sekoita bakteeriturve (mustaa) ja tartunta-aine (valkoinen) keskenään kuivana niin, että valkoinen tartunta-aine "häviää" bakteeriturpeen joukkoon.
  2. Lisää vähitellen 1.5 l kylmää vettä. Mikäli ympättävä siemenmäärä on huomattavasti alle mainittujen ohjearvojen, on syytä pienentää tartunta-aine- ja vesimääriä samassa suhteessa.
  3. Kaada syntynyt musta lieju siementen sekaan ja sekoita, kunnes kaikki siemenet ovat ymppäytyneet eli tahriutuneet bakteeriturpeella. Voit tehdä sekoitustyön esimerkiksi betonimyllyllä, nestepeittauslaitteistolla (josta peittausainejäämät on pesty ensin pois) tai isossa saavissa. Astiassa sekoitettaessa on syytä täyttää astia vain puolilleen siemeniä, jotta voimakas sekoittaminen on mahdollista.
  4. Lisää muut kylvöseoksen siemenet (esim. kaura). Jos ymppäät valmista herne-kaura -seosta, ympin määrä määräytyy kokonaissiemenmäärän mukaan, koska osa ympistä joutuu "hukkaan" muiden siementen pinnalle. On siksi suositeltavaa lisätä muut siemenet vasta ymppäyksen jälkeen.
  5. Kylvä mahdollisimman pian ymppäyksen jälkeen, kuitenkin viimeistään samana päivänä.

Huom! Välittömästi ymppäyksen jälkeen siemenet ovat hetken aikaa kosteita ja juoksevat kylvökoneessa kuivia siemeniä heikommin. Ymppäyksen jälkeen on näin hyvä odottaa 10-30 min, jotta siemenet ehtivät hieman kuivahtaa.

Mikäli ymppäyksen jälkeen siemenet seisovat kylvölaatikossa jonkin aikaa ennen kylvöä, varmistu, etteivät siemenet ole tarttuneet toisiinsa. Tämä saattaa johtaa holvautumiseen ja epätasaiseen kylvöjälkeen. Pieni sekoitus rikkoo holvautumat, loput kokkareet rikkoutuvat kylvökoneen täristessä pellon epätasaisuuksissa.


Ymppäys kylvökoneessa 

Jos ymppäät siemenet kylvökoneen siemenlaatikossa sekoittaen, älä lisää tartunta-ainetta turve-vesiliejuun. Tartunta-aineen lisääminen kylvökoneessa voi aiheuttaa ongelmia kylvössä. Myöskään tartunta-aineen bakteerien kuolinnopeutta hidastava vaikutus ei useimmiten ole tarpeen, kun kylvö tehdään heti ymppäyksen jälkeen.